Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä väestöpohjainen seulonta aloitettiin Suomessa 1960-luvulla. Seulonnan myötä syöpä on harvinaistunut: väestössä vuosittain todetut uudet tauti-tapaukset (syövän ilmaantuvuus) ja kohdunkaulan syövän aiheuttamat kuolemat (syöpäkuolleisuus) ovat vähentyneet viidennekseen lähtötasostaan. Tällä hetkellä Suomessa todetaan noin 150-160 uutta kohdunkaulan syöpää vuodessa, kuolemia tilastoidaan noin 50-70. Sen sijaan kohdunkaulan syövän esiastemuutoksia ja varhaisvaiheen syöpiä todetaan yksinomaan seulontaohjelmassa yli 600 joka vuosi - mutta nämä kaikki voidaan hoitaa parantavasti. On arvioitu, että vuosittain seulonnan ansiosta vältetään yli 200 syöpä-kuolemaa.

Useimmissa kunnissa Kansanterveysasetuksessa annettuja ikäryhmäsuosituksia (30-60-vuotiaat naiset) noudatetaan, mutta muutamat kunnat ovat toistaiseksi jättäneet kutsumatta joitakin asetuksessa säädetyistä ikäluokista. Joukkotarkastus-rekisterin seurannan mukaan kaikista kohdunkaulasyövän seulontakutsun saaneista n. 70% osallistuu, 30- ja 35-vuotiaista kuitenkin vain n. 50-60%.
Tutustu vuoden 2005 tilastoihin >>
Tutustu vuoden 2006 ja 2007 tilastoihin >>

Valtioneuvoston asetus seulonnoista >>

Kutsuikäryhmät kunnittain 2010 (pdf) >>
Kutsuikäryhmät kunnittain 2009 (pdf) >>
Kutsuikäryhmät kunnittain 2008 (pdf) >>
Kutsuikäryhmät kunnittain 2007 (pdf) >>
Kutsuikäryhmät kunnittain 2006 (pdf) >>

HAASTEENA NUORTEN NAISTEN MIELENKIINNON
HERÄTTÄMINEN

Vaikka kohdunkaulan syöpä on väestöseulonnalla saatu harvinaistumaan, 90-luvulta lähtien tautitapauksia on todettu jälleen lisääntyvässä määrin. Erityisen huolestuttavaa on syöpien määrän kasvu nuorimmissa seulottavissa ikä-ryhmissä, alle 40-vuotiailla naisilla. Tilanne voi kohentua jos nuoret naiset saadaan käymään seulonnassa nykyistä ahkerammin.

UUDET SEULONTATEKNIIKAT

Perinteisesti kohdunkaulan seulontanäytteet on tutkittu tavanomaisen valomikroskoopin avulla. Vuonna 1999 kuudessa seulontalaboratoriossa alettiin käyttää automaatioavusteista menetelmää seulontanäytteiden tutkimiseen. Toinen uusi tekniikka otettiin seulontakäyttöön vuonna 2003, kun muutamassa Uudenmaan kunnassa alettiin osasta näytteitä etsiä ihmisen papilloomaviruksen (engl. Human Papilloma Virus eli HPV) perimäainesta eli DNA:ta. Uudet tekniikat on otettu seulontakäytöön hallitusti satunnaistetussa asetelmassa, jossa niiden vaikuttavuutta voidaan verrata perinteiseen seulontaan.

Joukkotarkastus- ja syöpärekisteritietojen avulla on jatkossa tarkoitus selvittää, ovatko nämä uudet seulontatekniikat perinteistä Papa-testiin perustuvaa seulontaa parempia – siis saadaanko niillä kohdunkaulan syöpä harvinaistumaan edelleen. Koska vain osa hoidetuista esiasteista kehittyisi hoitamattomana syöväksi ja esiastevaiheen pituus on tyypillisesti yli kymmenen vuotta, uusien tekniikoiden syöpävaikutusten selvittämiseksi tarvitaan pitkäaikaista seurantaa.